Osaamista on myös se, että tunnistaa mitä ei osaa. Kehittyminen ja itsensä kehittäminen alkaa osaamisen tai osaamattomuuden tunnistamisesta.
Ihminen oppii uusia tietoja ja taitoja joka päivä. Usein on vaikea havaita oppineensa jotakin, mutta opiksi voidaan laskea kaikki informaatio mitä olet päivän aikana saanut. Tätä kutsutaan informaaliksi oppimiseksi eli arkielämän oppimiseksi mitä tapahtuu muun muassa töissä ja elämässä yleensä. Informaali oppiminen ei ole suunniteltua vaan tapahtuu ikään kuin vahingossa.
Non-formaali oppiminen ei ole virallista tai muodollista koulutusorganisaation järjestämää toimintaa, eikä se johda tutkintoon. Se sisältää tavoitteet, ajan ja paikan sekä tukea oppimiseen kuten koulutusta, jota tapahtuu mm. museoiden, kirjastojen, tiedekeskusten ja kansalaisopistojen tarjoamien palvelujen ja toimintojen yhteydessä. Se voi olla myös täydennyskoulutusta.
Formaali eli virallinen oppiminen on aina tavoitteellista ja sitä tarjoaa yleensä koulu tai joku muu koulutusorganisaatio. Formaali oppiminen tapahtuu yhteiskunnan hyväksymään tutkintoon tähtäävässä koulutuksessa.
Oletko pysähtynyt miettimään omaa osaamistasi? Mikä on sinun ydinosaamistasi?
Oman ydinosaamisen sanoittaminen
Varsinkin työttömyyden kynnyksellä tai yrittäjäksi ryhtymisessä pitäisi pysähtyä miettimään, mikä on minun ydinosaamistani. Mikä on se juttu mitä haluaisin tulevalle työnantajalleni tarjota tai asiakkaalleni myydä? Luo itsellesi kartta mihin itseäsi vähättelemättä kirjoitat kaiken osaamisen mitä olet vuosien varrella kerryttänyt opinnoissasi, harrastuksissasi ja arkielämässä. Älä unohda henkilökohtaisia ominaisuuksiasi ja informaalisti tai non-formaalisti opittuja asioita! Millainen olet työelämässä esimerkiksi oma-aloitteinen, yhteistyökykyinen, positiivinen, pikkutarkka jne. ja miten se ilmenee työtä tehdessä. Voit käyttää osaamiskarttaasi myös palkkaneuvotteluissa.
Tekemästäsi kartasta hahmota se ydinosaaminen. Mieti myös mitä asioita vielä tarvitset vahvistaaksesi nykyistä osaamistasi ja mieti mitä voisit tarvita tulevaisuudessa.
Voit hyödyntää esimerkiksi osaamiskartoituksen vaiheita:
1) Selkeytä osaamiskartoituksen tarkoitus ja tavoite
2) Määrittele yrityksessä tarvittava osaaminen nyt ja tulevaisuudessa. Peilaa tarvittavaa osaamista yrityksen arvoihin j a organisaation tavoitteisiin.
3) Kartoita henkilöstön sen hetkinen osaaminen. Älä unohda piilo-osaamista!
4) Pohdi miten tarvittava osaaminen ja nykyinen osaaminen kohtaavat ja tarvitaanko osaamisen kehittämistä
5) Suunnittele tarvittavat koulutukset ja aikatauluta ne
Muista ettet ole yksin! Jos oman osaamisen ja ominaisuuksien hahmottamisen alkuun pääseminen tuntuu hankalalta, ota ystävät, perheenjäsenet, työtoverit tai harrastuskaverit apuun. Vanhoja työtodistuksia selaamalla näet myös mitä sinun tekemisestäsi on sanottu.
Miksi osaamiskartoitus?
Yrityksiltä vaaditaan kilpailukykyä eli jatkuvaa kehittymisen ja uusien mahdollisuuksien löytämistä, jotta ne pystyisivät tarjoamaan asiakkaille ainutlaatuisia tuotteita ja palveluja.
Yrityksen kehittämiseksi tarvitaan henkilöstöltä riittävää osaamista ja haluja kehittää omaa osaamistaan. Osaamisen kehittäminen aloitetaan tekemällä osaamiskartoitus. Osaamiskartoitus aloitetaan määrittelemällä yrityksessä tarvittava osaaminen ja henkilöstön sen hetkinen osaaminen. Tarvittavaa osaamista peilataan yrityksen arvoihin ja organisaation tavoitteisiin. Seuraavaksi tarkastellaan, miten tarvittava osaaminen ja nykyinen osaaminen kohtaavat ja tarvitaanko osaamisen kehittämistä.
Osaamiskartoituksen avulla voidaan kartoittaa osaamisen yleinen taso, vahvistaa ydinosaamista sekä selvittää henkilöstön vahvuudet ja kehittämisalueet. Henkilöstön osaamisen vahvuuksien ja kehityskohteiden tunnistaminen ja huolellinen kartoittaminen on yritykselle selkeä kilpailuetu.
Olennaista osaamiskartoituksessa on tulevan ennakointi, jotta myös tulevaisuuden osaamistarve ja henkilöstön osaaminen saadaan lopulta kohtaamaan koulutusten avulla. Kehityskeskusteluissa kannattaa ottaa esille henkilön motivaatio ja toiveet oppimisen suhteen, sekä selvittää henkilöllä jo oleva piilo-osaaminen, jota ei vielä ole osattu yrityksessä hyödyntää. Esimerkkinä piilo-osaamisesta voisi olla vaikka tietotekninen osaaminen tai pelastus- ja sammutusosaaminen VPK harrastuksen kautta.
Vaikka osaamiskartoituksen tekeminen ja osaamisten arvottaminen on hankalaa, on osaamiskartoituksesta saatava hyöty sen arvoista. Henkilöstön osaamisen syventäminen ja lisääminen tehostaa yrityksen toimintoja ja on yritykselle selkeä kilpailuetu muihin yrityksiin nähden. Henkilön osaamisen lisääminen parantaa työn sujuvuutta ja lisää työhyvinvointia ja motivaatiota työtä kohtaan.
Osaamisen hallinta on laatustandardin vaatimus
Tiesitkö, että joissakin laatustandardeissa edellytetään, että organisaatiolla on dokumentoitu menetelmä osaamisen tunnistamiseen ja hallintaan?
ISO 9001 standardissa kohta 7.2 pätevyys:
”Organisaatiolta vaaditaan tarvittavan osaamisen määrittely, henkilöstön pätevyyden varmistaminen ja näyttöjen säilyttäminen.”
Automaattisesti tämä ei tarkoita osaamismatriisia, mutta matriisi on hyvä visuaalinen työkalu sekä auditoijalle, että esihenkilölle, joka miettii osaamisen kehittämisen tarpeita. Matriisia tulee päivittää säännöllisesti, jotta siitä saataisiin toimiva ja kaikkia osapuolia hyödyttävä.
Miten osaamisen hallinta on toteutettu organisaatiossasi?
